koulua jo viikko takana ja kieltämättä hyvin alkoi tämä syksy vaikka pelot oli melkein sietämättömät. luokka on aivan ihana, ihmiset tulee toistensa kanssa toimeen, kaikki juttelee keskenään ja oon saanu jopa kavereita! en edes pelännyt tänään yhtään kun piti esittää tehtävä luokan edessä : ) tuntuu niin hyvältä että on hyväksytty jossakin. oon antanu itestäni irti niin paljon kun vaan voin, vaikkei olo olisikaan sellanen että tekisi mieli nyt jutella. mutta oon pakottanu itteni ja pakko kertoa että se toimii. en jää ulkopuolelle ja tunnen itteni paljon vahvemmaksi nyt kun ihmisit on itse tullu mun luo juttelee. ehkä ei mitenkää ihmeellistä kun kuitenkin kaikki alotti uusina oppilaina eikä kukaan tuntenu toisiaan niin tottakai sitä yrittää vaan tutustua kaikkiin, mutta mulle sillä on suuri merkitys että mun luo tullaan ja mun seurasta nautitaan, mun perässä kävellään, mua jäädään odottamaan...oon tällä hetkellä niin ilonen! vaikkakin hyvin väsynyt ja loppuun kulunut tämän viikon jälkeen kun koulua on joka päivä 8-16..ja jotkut tunnitkin on niin pitkäveteisiä että huhhuh. mutta meinaan levätä nyt viikonloppuna niin paljon kun voin. löysin taas motivaationi opiskelun suhteen. se on iso juttu kanssa koska yleensä opiskelu on mulle pakkopullaa mikä ei mee alas. nyt kun kaikki on uutta, kiinnostavaa ja alakin on oikea niin opiskelu on oikeasti kivaa.
aiheesta kukkaruukkuun, hommasin itelleni tatuointivehkeet. kyllä, meinaan tehdä ihmisille leimoja ihoon :DD itselläni olenkin jo testannut. nyt pitää vain kehitellä näitä vähän ruostuneita piirtämistaitoja.
syömiset on menny ihan päin persettä, onko mitenkää suuri yllätys ees...koulun taki varsinkin koska pitää jollakin jaksaa vetää päivä loppuun asti enkä halua että mun mahan murina kuuluu aamusta asti...ja koska ihan senkin takia oon syöny etten pyörry ku puhutaan siellä sisäelimistä, piikeistä ja verestä. vaikka paljonhan tuo mieltä kuitenki laskee ku huomaan taas miten paisun ja turvon...enkä liiku yhtään, muutaku koulumatkan ehheh yhteensä joku 15min jee..siinä mielessä oon pettyny itteeni. mutta yhtään ei tuu mieleen sellasta tapaa tai menetelmää jolla saisin pidettyy mahani turvan tukossa jos oon syömättä...
edit// hirveetä haipakkaa piti lähtee kirjottamisen ääreltä porukoitten kanssa keilaamaan ja siitäpä mentiin sitten syömään....wuhu perkele. pää on nyt tyhjä koska kaverit taas vammaa jotain..vittu mikä oikeesti tää "jätetään se yks aina pihalle porukasta" aina on?!!?!?! ei niinku mitää helevetin rajaa. M:ää sentään nään koulussa välkillä muita en sitten yhtään. varmaan pariin viikkoon ketää. eikä nekää oo mua kaivannu millää lailla, ei yhtäkää viestiä eikä muutakaan.......tulee taas nii arvostettu olo saatana. anteeks aamen.
Toivon, että mullakin lähtis koulu sujumaan paremmin. Tsemppiä sulle ja jaksamisia! <3
VastaaPoista