29.4.2012

"miks tuntuu pahalta?", "miks on tollanen fiilis?", "ethän sie oo enää yhtä masentunu", "kyllä me siusta välitetään".
kukaan ei ymmärrä. kukaan ei nää mun hymyn läpi, vaikka kuinka yritän sitä pahaa oloani näyttää. kukaan ei ota mua tosissaan.  miksi kukaan ei oo ottanu kuluneen kahteen viikkoon mitään yhteyttä? miks kukaan ei oo ihmetelly miks miusta ei oo kuulunu mitään? tänään mulle tuli mieleen että entäs jos nyt joutusin vaikka sairaalaan? tai kuolisin? ketäänkö ei kiinnostais? ku ei niitä muutenkaan mun elämä näytä kiinnostavan...kaksi viikkoa. vittu kuka, joka väittää olevansa hyvä ystävä, ei ota yhteyttä kahteen viikkoon?! en oikeesti ymmärrä.. oonko tosiaan niin paska. en taida ansaita mitään..enkä ketään.

poistin äsken facebookin..mitä turhaa semmonen ku en ite tee siellä mitään, en juttele kenenkään kanssa, eikä oo mitään päivitettävää? ihan sama. eristäydyn näköjään pikkuhiljaa ihmisistä. vaikka itteeni suututtaa tommonen ja tietysti syytän ystäviäni, hmm joo "ystäviäni" nii tottakai syy on miussaki? voin mieki ottaa yhteyttä eikö nii? mutku jokin mun sisällä kerkee ajatella kaikkee paskaa ja negatiivista ennen sitä mun maalaisjärkee. se ääni sanoo ettei kukaan välitä, muuten ne ois jo soitellu perään.

tekee hirveesti mieli viillellä..käsi on edelleen kauttaaltaan mustelmilla hakkaamisesta ja tänään innostuin kirjottamaan jalkani täyteen kaikenlaisia tekstejä ja lauseita. ei tosin mitään positiivisia juttuja. ahistaa nii kauheesti. tekee mieli itkeä mutta möykky rintakehässä estää. raivotakkin voisin, mut mitä se muka auttais. tekisin itestäni vaan entistä nolomman..


syömiset on menny niiiiiiiiiiiin päin persettä. kaks päivää sitten, pääsykoepäivänä olin syömättä melkein koko päivän. oi sitä keveyden tunnetta! tosin oksetti kauheesti kun alotin aamun kello 4 pannullisella mustaa kahvia....mutta kaikki meni pilalle kun illalla vanhemmat toi kassillisen ruokaa. rahkaa, broilerivuokaa, nakkeja, perunasalaattia, kananmunia, margariinia, creme bonjouria jota rakastan, mandariineja, hapankorppuja......vittu. ne on alkanu oppimaan mistä tykkään.....ei hyvä. ja no, siitä hetkestä tähän hetkeen oon vaan syöny syöny ja syöny. vaikka alkaa jossain vaiheessa oksettaa jo ku on niin täynnä nii ei, haen toisen annoksen vielä jotai...entiiä pitäsko heittää roskiin kaikki mitä enää löytyy vai mitä..en vaan viiti ku vanhempien rahojahan niihin on menny...säälittää ku ei niillä oo kuitenkaa mikää hyvä rahatilanne... ;c inhoon itteeni tällä hetkellä niin paljon. inhottaa kattoo peiliin ku mikään ei oo hyvin, mikään ei oo kaunista. oon rumaläskifinninaamanenhamppuhiuksinen paska. voisin oikeesti kuolla jo pois..

2 kommenttia:

  1. Oioi kiitos aivan ihanasta kommentista, piristi tooosi paljon, ihan oikeesti!

    Ketipinoriin oon ite ehkä enemmän ku tyytyväine, en oo huomannu et se ruokahaluun mulla vaikuttais, aina oon ollu tällane, välil ahmin välil syön vähemmän.. Tai aina ja aina, mut siitä lähtien ku syömishäiriö tuli kuvioihin. Joo tota väsymystä oon kuullu monelta Mirtazabinista, mut toisaalta varsinki iltasin se ois vaan hyvä ton Ketipinorin tueks. Tuliko sulle siitä pahoinvointia tai jotain? Sitä pelkään kaikkein eniten.. ja no lihomista tietty.

    Tiiän ton tunteen ku tuntuu ettei ihmisiä todellakaan kiinnosta, mut tiiäkkö sä et voi olla paska, jos jo näin kommenttien välityksellä vaikutat aivan ihanalta ihmiseltä!

    Siulleki hirmusesti voimia!♥ Olet tärkeä, älä koskaan unohda sitä!

    VastaaPoista
  2. Luin sun kirjotuksen just silencen blogista mis olit miettiny et mahtaako painon nousu liittyy ketipinorin syöntiin.. Ite syön samaa lääkettä mut seroquel nimellä, eli rinnakkaisvalmistetta, ja voin sanoa että n 20 kg tuli lisää ku rupesin syömään sitä. Lisäks on muutama kaveri joille on tullu + 5 - 20 kg .. :/ Mut sit taas on kavereita joille ei oo tullu oikeestaa ollenkaa. Eli tosi yksilöllistä mutta itellä vaikutti ruokahaluun ihan sikana!

    VastaaPoista