haluun kuolla pois. ihan oikeesti. mietin tällä hetkellä saisinko itteni juotua hengiltä jos vetäsen pullollisen likööriä ja kaikki mun lääkkeet..mie en jaksa enää..ihminen jota rakastan, tapailee muuta. vaikka vähän aikaa sitten vasta tajusin etten haluukaan olla ilman sitä..miten voi olla niin tyhmä et aina arvostaa muita vasta sillon kun on menettämässä ne..? mun kohalla käy aina niin. jään loppu peleissä aina yksin itkemään. oman tyhmyyteni takia. ystävätkin karttaa mua heti jos oon vähänkin alakuloisempi ku normaalisti. jos ykskin kyynel vierähtää, hetken lohdutetaan, mutta sitten juostaan karkuun. myöhemmin kenestäkään ei kuulu muutamaan päivään. kukaan ei edes kysele vointia, ei pientäkään elettä huolehtimisesta. harvemmin kuulen "mitä kuuluu, miten sie voit?" jos vastaan rehellisesti että huonoa, nii ei mitään. "oi voi.. :(" siinä kaikki. onko tuo oikeeta välittämistä? onko tuo oikeeta ystävyyttä..? en tiiä enää mistään mitään..oon taas aivan hukassa. oon taas yksin...voisinko mie nyt päästä tästä kärsimyksestä? voisiko kaikki loppua tuon pullon jälkeen....